Singapore

Se olikin sitten siina se nelja paivaa. Tulin tanne tietamatta oikeestaan mitaan maasta ja ei oo kylla mitaan hajua vielakaan mita taalla olis pitany teha. Kavin turisti-infossa kysymassa mita kannattas teha ja ne sano et se riippuu et mista tykkaan ja vaikka yritin kuinka saada ehdotuksia niin ne ei niita osannu auttaa. Eli onko niin et taalla ei muka oo mitaan nahtavaa? Raffles hotellia lopuks vahan suositteli, mutta sen skippasin teknisista syista :D

Heti ensiks ryntasin, tietysti, Orchard Roadille (= paakatu) katsastamaan shoppailutarjonnan ja vaikka rahaa ei ollu ostaa mitaan niin vietin melkeen koko paivan siella enivei. Kun mulla on rahaa, niin tuun tuhlaamaan ne tanne :) Aivan kasittamattoman siisteja kauppakeskuksia :) ... omitusita on, etta kaupat on taynna talvivaatteita! ... talvitakkeja, farkkuja, kaulaliinoja!

Illan vietin kavellen ympari Little Indiaa, missa mun hostelli sijaitsi. Taalla kylla on tosi vaikee sanoa, et mista kukakin on! En ees tieda minka nakonen on "Singaporelainen", jos semmosta nyt ees on, tosi paljon yllattaen nain Intialaisia (ja voi pojat se aksentti on hauska...).

Hetken kesti tajuta, etta vaikka liikenne on vasemman puolinen niin jalankulku (ja kaikki muu) on oikeella. Siinahan ma sit pompin ekan paivan puolelta toiselle kun en osannu paattaa. Taalla ei pyydella anteeks kun halutaan ohi vaan tonastaan ronskisti olkapaalla, kylla se siita siirtyy, niinpa on kasivarret mustelmilla :)

Kasittamatonta, mutta totta, taalla tuntuu kaikki olevan aika teknologiallista, paitsi maksusysteemi. Missaan ei tunnu kayvan kortti, ei ees hostellissa. Sehan tuottikin pienia ongelmia, kun on tottunu kaiken hoitamaan Ausseissa kortilla. Thaikuissa pitaa varmaan pitaa kaikki (pieni) omaisuus kateisena, ettei joudu siel ongelmiin jossain keskella ei mitaan :)

Tokana paivana lahin intoa puhkuen etela rannikolle "East coast park waylle" (tosi kuvaava nimi) etsimaan wakeboardauskaapelirataa! Junan ja bussin paatteeks mut heivattiin ulos keskella hotelleja ja sielta jouduin suunnistamaan rantaa kohti. Kavasin paikallisessa makkarissa syomassa levaranskiksia ja sitten lahin pinkomaan kohti ski360:sta (eka tosin jouduin kysymaan missa suunnassa se on, mun kartta oli koko singaporen kartta...). Noh, parin kilsan kavelyn jalkeen rata haamotti edessa ja jain nurmikolle istuskelemaan ja keraamaan rohkeutta! Siella oli vaan kolme weikkaajaa ja ne kaikki naytti aika prolta. Huh. Lopulta pakotin itteni lipunmyyntiin ja ostin tunnin rannekkeen.

Siina meni sitten tunti weikatessa, eka laudalla jossa ei ollu siteita vaan semmoset lapat jalkapoydan paalla ja sitten vikat 15 min siteilla. Jo siina vaiheessa tuntu vahan silta, etta seuraavana paivana voi olla paikat aika kipeena. Sen verran tunteella vetelin. Kaapelirata oli muutenkin taysin erilainen kun veneen perassa. Ensinnakin se lahto jo oli vaikee, ettei uponnu samantien (olin onnekas et paasin ees weikkaan, toinen tytto ei paassy sen tunnin aikana kertakaan). Toisekseen "kulmat" oli haastavia koska vauhti kasvo nykasemalla. Niinpa ekat kierrokset meni niin, etta paasin aina yhen kulman eteenpain ja kaaduin :D Lopulta viiden kierroksen jalkeen paasin vikalle kulmalle asti ja sen jalkeen pari kierrosta :D Jeee! Oli mielettoman siistia! Ei malta oottaa et paasee taas mokille kesalla.

Noh, kaikki hupi loppuu aikanaan (enka olis jaksanu yhtaa enaa...) niin lahin tallustelemaan takasin bussille pain. Bussissa olikin hauska seurata ihmisten toiminta, monet pelaili peleja tai katto telkkaria pikkusista pelikonsoleista. Yks kundi ilmeisesti otti aika tosissaan koska vahan valia kuulu "crap" ja sitten se latkas itteensa poskelle :D Matkalla hostellille kavin viel tuunaamassa hiukset kesakuntoon ;)

Illalla, oma vika, mulla oli karmee olo. Paa kipee ja oksetti, syykin oli harvinaisen selva, olin juonu paivan aikana litran vetta (kahvin lisaks)... Mita tasta opimme, juo vetta.

Viimenen paiva alko tuskallisesti. En meinannu paasta sangysta ylos tai saada vaatteita paalle. En muista millon viimeks olis ollu lihakset nain sika kipeet (okei muistan, kesalla weikkauksen jalkeen). Kaikista pahin oli kaula, joka ilmeisesti oli ottanu hittia siita kun kaatuilin mahalleni kurveissa (ilmat pihalle...). Voin sanoa, etta ei kiinnostanu menna yhtaan mihinkaan. No urheesti kuitenkin paatin lahtee kattomaan sita raffles hotellia ja Sentosa saarta (= auringonottoa). Jumahdin taas kauppakeskukseen ihailemaan. Kengat on kasittamattoman halpoja, joku 25e ja saa mita hienompia juhlakenkia! ... no enivei, vihdoin paasin sinne Sentosaan joskus puol kolme ja kollahdin rannalle lukemaan. Kartta naytti, etta se on kokonaan rantaa, mutta eipa ollu vaan siel oli pienia hikisia lantteja jaljella rakentamisen jalkeen. Siltikin tosin oli hieno paikka! Siita ollaan kovaa vauhtia tekemassa perhelomakkohdetta.

Tunnin verran karvistelin ja sit oli pakko lahtea. Paatin lahtee takasin hostellille, koska en kyenny enaa muuhun. Kippasin tavarat hostellille ja lahin ettimaan intialaista ruokaa (joka ei ollu kovin haastavaa...). Ruoka oli hyvaa, mutta voin sanoo etten oo aikasemmin maistanu yhta tulista butter chikenia. Siina kylla niiskututti ja silmat valu (ja tarjoilijat nauro mulle ja totes take care).

Syomisen jalkeen lahin ettimaan postimerkkeja kortteihin... niitapa ei myydakkaan muualla kun postissa. Seuraava kysymys olikin mista ma postin loydan?? Noh, tietysti, siellahan se oli halpiskauppakeskuksen alakerrassa, keskella lasten leluosastoa. Missas muualla. Samalla tein ensiesiintymisen paikallisessa telkkarissa kun (ilmeisesti) jotain varasta otettiin kiinni ja kamerat oli paikanpaalla (ma pompin taustalla heiluttaen kylttia "aiti laheta mulle rahaa") :)

Sarkylaakkeiden voimalla menin nukkumaan ja voin sanoa, et jos kipua oli the day after niin two days after oli viela kahta kauheempaa. Voi tsiisus. Siina olikin rahtaamissa kamoissa (kahella metrolla....) lentokentalle.

Sitten Bangkokiin poikien luokse ja keskiviikkona tulee Jenna!! :)

- Laura -