31.8.2008 Taupo
Melkein viikko on vierähtänyt Uudessa Seelannissa ja keretty jäätyä moneen otteeseen, vaikka surffaamaan tänne piti tulla, heh.
Keskiviikkona saavuttiin Aucklandin lentokentälle viiden aikaan aamulla puolentoista päivän reissun jälkeen. Onneksi matka meni lähinnä nukkuessa, niin ei pahemmin väsyttänyt. (unisaldo Ellulla n. 15h Lauralla 18h) Kentällä törmäsimme maan suurimpiin medioihin, jotka odottivat urheilutoivoja Pekingistä. Jos emme olisi viettäeet jo yli kahta tuntia kentällä, niin oltaisiin jääty odottelemaan vielä 1,5 tunniksi urheilijoita ;D … Oltiin kuitenkin mukavuudenhalusia, joten hypättiin bussiin ja suunnattiin keskustan uimahalliin pulikoimaan ja rentoutumaan. Paikallisen uimahallin mukavuuksia oli kuuma poreallas, n. 60 asteinen sauna (ei saa heittää löylyä, eikä alle 13 vuotiaille) ja turkkiainen sauna.
Italialaisen ja intilaisen sapuskan jälkeen lähdettiin hakemaan autoa… Elina aloitti ajorupeaman (Laura ajoi henkisesti). Ajettiin koko ajan vähintään 10km alle rajoitusten ja letka perässä. Pientareille pysähdyttiin ja päästettiin muut ohi. Koko ajan kroppa jännittyneenä. Pientareitten puuttuessa Laura piti huolta ettei oltu vuoren seinässä. Loppu hyvin kaikki hyvin, yhden mäkkipysähdyksen voimin, kolmen tunnin ajon jälkeen päästiin Taurangaan, jossa hostelli löytyi pienen pyörimisen jälkeen (navigaattori ei ollut ihan hallussa).
Tarkoituksena oli lähteä vielä syömään ja yksille, mutta haaveeksi jäi ja mentiin nukkumaan ennen seitsemää. Huoneessa ollut lämmityskone jäi huomaamatta ja jäädyttiin muutaman asteen kylmyydessä.
Torstaina aamulla herättiin kuuden maissa ja parin tunnin sähläyksen jälkeen otettiin auto alle ja suunnattiin aamupalalle kahvilaan vuoren juurelle. Nälkäisinä otettiin kumpikin parit annokset aamupalaa, sekoitettiin kassaneidin pää ja saatiin kunnioitusta koko ravintolahenkilökunnalta.
Käveltiin vuori ympäri, nautittiin auringosta ja lähdettiin yhden 12 maissa ajelemaan kohti Rotoruaa.
Hostellin check inin jälkeen etsittiin parkkipaikkaa ja ruokapaikkaa järven rannasta. Ravintolan keittiö meni kiinni, joten romanttinen järvilounas jäi haaveeksi ja mentiin syömään pastaa ja sandwichiä.
Parin tunnin shoppailun (haaveiltiin toppatakeista ja sormikkaista) ja hetken hengähdyksen jälkeen lähdettiin paikalliseen Maori-kylään tutustumaan kulttuuriin: katsomaan tanssia, laulua ja nauttimaan ruuasta. Ruoka muistutti suomalaista rosvopaistia. Nam.
Kulttuurippläjäyksen jälkeen oltiinkin sitten parin oluen tarpeessa. Lähdettiin kaupungille katsomaan jospa jostain löytyisi jotain menoa. No hyvältä vaikutti… kaduilla ei näkynyt yhtä ainuttakaan ihmistä ja joka paikassa oli ihan kuollutta. Mentiin sitten yhteen paikalliseen paikalliseen kuppilaan jossa meidän lisäks oli pelkästään baarimikko! Eli todella hyvä meno siis. J No päätettiin sitte lähteä yksien jälkeen nukkumaan. Hostellin vieressä meillä kävikin sitten tuuri! Uuden seelannin palomiehillä(!!) oli vuosittainen koulutus Rotoruassa ja ne oli sitten päättäneet lähteä viettämään iltaa ”muutaman parissa” meidän hostellin vireiseen baariin. Ja kun ne näki meidät, niin ne välttämättä halus, että liitytään niitten seuraan. Ja mehän liityttiin!(oli muuten todella vaikea päätösJ). Niinhän siinä sitten kävi että yks muuttu toiseks toinen kolmanneksu ja lähettiin vielä Rotoruan kuumimpaan yökerhoon Lava baariin…
Seuraavana aamuna Lauraa nukutti ja päästiin lähtemään liikkelle vasta puolen päivän aikaan. Nälkä olikin sillon todella kova, joten suunnistettiin Pizza Huttiin jossa oltiin edellisenä päivänä nähty mainos halvasta pizzasta. (lounas noutopödästä $11=5,5€! What?? meillä se maksaa euroissa saman verran tai jopa enemmän!) No mehän sitten syötiin koko rahan edestä. Loppusaldo yhteensä oli 18 pizzapalaa+salaatit siihen päälle. Kauhistuttiin tästä vähän itsekkin, joten päätettiin lähteä kuluttamaan syömiset kävelylenkin parissa. Matkalla nähtiin mustia joutsenia, sorsia sekä meidän rakkaita ystäviä lokkeja, joita oli täällä enemmän kun kauppatorilla torin sulkemisen jälkeen. Vedettiin kävelykierros rasvanpolttotahdilla, koska koko kaupunki lemusi karmealle ja rannassa vielä karmeammalle. Vulkaaninen maaperä oli kuulemma syy… Me tosin ensin epäiltiin hajun tulevan sellutehtaasta tai mädäntyneestä kananmunasta. (sanottiin se vahingossa ääneenkin, hups)
Seuraavaksi lähdettin käymään Rainbow Springs -luonnonpuistossa, jossa oli näytillä luonnonvaraisia uuden seelannin eläimiä, erikoisuutena siellä piti olla Kiwi bird poikasineen. Kyllähän siellä oli kaksi lintua, jotka oli pimeässä huoneessa ja nähtiin toisesta takamus vilaukselta. Huoh. Ulosmennessä huomattiin, että tipuliineista (muutamasta isosta ja poikasista) olisi pitänyt maksaa vielä toiset $27. Päädyttiin siis ihastelemaan vaan pehmolelu-Kiwejä.
Päivän viimeinen etappi oli Polynesian Spa, jossa kelluttiin tulikuumassa vulkaanisessa vedessä pari tuntia. Kokemus oli rento ja ihana, lukuunottamatta lemua. :D Tämän jälkeen olikin mukava kääriytyä peittoon ja nukkua sikeesti aamuun…
Lauantaiaamu alkoi pirteästi puoli ysin aikaan (Ellu oli taas hereillä jo seiskasta asti). Pakattiin kamat kasaan ja tehtiin hedelmäsalaatti tuoreista hedelmistä, ihanaa. J Puoli kymmenen lähdettiin huristamaan kohti Wai-O-Tapua, jossa geyssir purkautu 10.15. Ajettiin hieman ohi ja lopulta saatiin juosta, että kerittiin. Loppujen lopuksi, eipä se luonnollisesti purkautunu vaan keinotekosesti. Hieno kuitenkin. Käytiin vielä kiertelemässä lippuun kuuluvat muta yms vulkaaniset lammikot. Aikamoisia maisemia täällä!! Laura osti lopuksi pienen pehmosen Kiwi Birdin, joka sai nimen Kiora.
Lähdettiin ajelemaan n. 100km päässä olevaan Taupoon. n. 15 km kohdalla huomattiin, että bensavalo palaa ja kävästiin kysymässä missä voisi tankata. Jouduttiin palaamaan n. 20km takasin, koska seuraavaan olisi ollut yli 50km matkaa. Muuten matka meni hyvin. Laura ihaili maisemia ja Ellu ajoi.
Taupossa check inin jälkeen mentiin syömään, ylläri. Ruoka oli ehdottomasti pahinta (ja kalleinta) mitä kummallakaan oli tähän asti ollut. Eli ei siitä enempää. Loput päivästä käytettiin shoppailuun. Tosin kaupat menee täälläpäin neljän viiden aikaan kiinni, joten eipä paljon ostoshirmuja suosi. Vaikkeikaan täällä kovinkaan paljon kauppoja ole.
Oltiin jo pari päivää suunniteltu, että lauantai-ilta sopii hyvin biletykseen ja päätettiin ottaa tunnin päikkärit. Seiskan aikaan mentiin nukkumaan ja torkku jatkui kasista ysiin ja lopulta päätettiin jatkaa unia. Eli se siitä biletyksestä. Alakerran disko pauhasi täysillä ja jyske tuntui luissa ja ytimissä. 6 tunnin unien jälkeen eli yhdeltä oli vaikea saada nukuttua kun tuntui, että on baarissa sisällä :D Meditaation ja korvatulppien turvin nukuttiin aamuun.
Sunnuntaiaamu sujuikin aivan eri tavalla kun oli suunniteltu. Herättiin puoli kahdeksan ja häiritköitiin samassa huoneessa asuvaa krapulaista jenkkikundia ylipirteellä, hyvin nukkuneella kikatuksella. Lähettiin kahden tunnin aamutoimien jälkeen aamupalalle Taupo Laken rantaan (Uuden Seelannin suurin järvi). Hyvin syöneenä oli mukava lähteä shoppaamaan.
Yhden jälkeen ahtauduttiin autoon muutaman paitakerroksen turvin ja suunnattiin kohti Mt. National Parkiin. Syötiin tooooosi hyvä sapuska ja täydellä mahalla lähdettiin tarpomaan kohti Taranaki Fallseja, jossa ilmeisesti Lord of the Ringsejäkin on kuvattu. Näin vanhoina patikoitsijoina Lauralla oli jalassa uudet valkoiset pääkalloballerinat ja Ellulla valkoiset converset. Asusteet kruunasi farkut ja nahkatakki. Eipä tainnut tulla mieleen, että (lumihuippu-)vuorella tarpoessa saattaa vastaan tulla lunta ja mutaa. Parin tunnin lenkillä nähtiin upeita maisemia ja vesiputous. Lopussa meinasi tulla kiire päästä autolle, kun toiseen suuntaan kulkeva polku oli suljettu, jouduttiin palaamaan takasin ja aurinko alkoi epäilyttävästä laskea. Yritettiin kaiken kunnon mukaan pysyä Kiinalaispariskunnan perässä, jotka hiihti samassa saattueessa meidän kanssa. Loppu hyvin, kaikki hyvin ja kengät kunnossa. Myönnetään, että hieman hävetti kun kaikkien muiden asusteet oli tarkotettu vaellukseen paitsi meidän :D Crazy Finns.
Pimeässä sitten saatiin ajella satkua kapeilla ja mutkasilla vuoriteillä, lähemmäs koko ajan letka perässä. Lopulta 1,5h ajon jälkeen päästiin hostellille ja NYT JUODAAN KAKSI BISSEÄ ilman päikkäreitä.
No comments:
Post a Comment