Balilta Sydneyyn!

Niinpä onkin nyt Balin reissu takana ja täällä sitä ollaan tutussa Sydneyn Manlyssä!

Suurista suunnitelmista (ja annetuista vinkeistä) huolimatta hengattiin koko reissu Kutassa, joka on Balin turistirysä. Syynä tähän oli omalta osalta surffikoulu, joka kesti 7 päivää (välipäivien kanssa koko reissun). Pojat ilmeisesti oli päättäny jo alun perin ottaa tukikohdaksi Kutan ja mahdollisesti tehdä päiväretkiä (jota ei tapahtunut kyllä sinä aikana kun mä siellä olin…)

Ilmeisesti se 7 päivän kurssi ei oo kovin yleinen, koska siellä ei mun aikana ottanu kukaan muu sitä (ei edes viittä päivää), joten menin aika sekalaisesti tunneille ja sain kaks ylimäärästä surffireissua.

Ennakkoluuloista huolimatta pojat osottautukin ihan innokkaiks shoppailijoiks ja kaupoissa kierrettiin lähemmäs joka päivä… Äitin iloks, joka vähän ehdotti shoppaamattomuutta :D Hostelliin onneks tottu jossain vaiheessa, mut jos olisin ollut yksin reissussa niin en varmaan siel olis uskaltautunu bunkkaamaan.

Pojat (Polo, Joona, Henkka, Matias, Niko, Olli ja Jarkko) saapu keskellä yötä ja mä menin nukkumaan aamun surffitunnin takia, joka oli merkattu kasiks. Aamulla sitten odotti ylläri kun tunti oli merkattu väärään ryhmään ja jouduin palaamaan hostellille odottelemaan yhtätoista. Pojat oli aamupalalla ja pääsin tutustumaan porukkaan. (Piti varmaan mua tosi fiksuna ja filmaattisena kun avauduin turhasta keikasta surffiklubille…) Kun aika vihdoin koitti lähin sitten uutta intoa puhkuen surffiklubia kohti ja pääsin kun pääsinkin laudan päälle testailemaan, ei tosin onnistunu kun unelma eikä päästy vielä oikeitten aaltojen makuun vaan testailtiin vaan kuohuja.

Iltapäivällä mentiin poikien kans surffaamaan hetkeks ja illalla käytiin testaamassa paikallinen kuppila, jossa soitti livebandi. En oo muuten ennen törmänny niin hyvään coverilivemusaan! Baarissa roikku kaikki mahdolliset maailman liput, Suomen lippu Aussien vieressä :) Kun meno alko meneen liian riehakkaaks ja asiakkaat laulamaan mikkiin, me poistuttiin takavasemmalle.

Tokana päivänä menin, taas, turhaan surffiklubille, koska tunti peruttiin huonojen aaltojen takia… Niinpä lähettiin yhessä surffaileen taas poikien kanssa ja lähin Joonan kanssa (josta löyty kuulemma tän reissun myötä täysin uus puoli :D) läheiseen tavarataloon (Discovery Mall) ettimään waterproof kameraa, joka kestäis 10m asti. No hurjat kaks niitä sieltä löyty, toinen kunnon elektroniikkakaupasta ja toinen pikkukojusta (paketissa luki ”no warranty”). Päätin mietiskellä vielä sitä satsausta (= kysyä isoveljeltä neuvoa :D) ja lähettiin hostellille. Syöminen hoidettiin hostellin ravintolassa, jossa meijän viihdykkeenä oli myös musta labradonrinnoutajan pentu nimeltä Chipo. Se oli mielettömän hellyyttävä ja kömpelö :) … Mitä jos mustakin tulee koiraihminen?! … kissojen lisäks!

Lähemmäs joka päivä syötiin aamupala ja lounas hostellin viereises ravintolassa. Siellä pyöri taukoomatta surffivideo, josta pysty hakeen fiilistä veteen, näki sielun silmin kuinka ite näytti just samalta surffatessa kun ne heput siinä videossa :D heheh. Tunnaribiisks kehkeyty Ladyhawken My Delirium, josta sai parhaimmat kicksit! … Ilman surffivideoita ei oo takasin pimeeseen Suomeen enää paluuta.

Aallot tuntu Kutabiitsillä olevan aamupäivästä paremmat, kun iltapäivästä, joten poikkeuksetta jokasta meistä jonain päivänä otti suunnattomasti pannuun kun ei surffaus kulkenu. Vuorovesi osu hienosti niin, että paras aika mennä surffaan aamulla oli välillä turhankin aikasin, siksipä mun tunnit oli neljänä päivänä peräkkäin seiskalta ja kasilta. Iltapäivän aallot tuntu olevan useesti aika isot, nopeet ja kaatu koko matkalta päälle: ei kovinkaan hyvät siis.

Eka reissu (osanottajapulan takia ei tunti ollu Kutan biitsillä) oli sitten tokalla tunnilla (maanantaina) ja määränpäänä oli Dreamland. Matkaan lähin kahen venäläisen ja kahen Aussin kanssa.Todella kaunis ranta vajaan puolen tunnin ajomatkan päässä Kutasta. Aallot oli käsittämättömän isot mun osaamiseeni nähden (kolme-nelimetrisiä ehkä??) ja sielläpä sitten pääsin harjottelemaan eskimo rollia (käytetään murtuvien aaltojen läpimenemiseen, ettei jää alle :D). Eihän se niissä aalloissa ihan heti onnistunu mun jättimäisellä laudalla (8’6) ja muutamaan otteeseen tuli pyörittyä niitten monstereitten mukana melkeen rantaan asti.

Lopulta alkoi eskimot sujua ja alettiin metsästää aaltoja. Rannassa opettaja oli sanonu, että meijän pitää pysyä ranta-aalloissa (aaltoja oli kolmessa eri rivissä: pienet, keskikokosen isot, isot). No siinä oli liian matalaa, joten siirryttiin kakkosrivin pikkasen isompiin. No niitä yritettiin saada varmaan tunti ja eihän siitä mitään tullu ja aika alkoi loppumaan… Eli ei kun sinne viimesen rivin jättiaaltoihin vaan. Mä peräännyin pari kertaa ennen kun uskalsin yrittää ja päivän saldoks jäi kaks aaltoa ja molemmat aikamoisen kokosia, toinen kaks kertaa korkeempi kun mä. Huhhuh, en muista millon olis pelottanu yhtä paljon kun sillon kun se maikka mut sinne aallon armoille tyrkkäs. Onneks säästyin mustelmilta ja pahemmilta pyörityksiltä. Kaloreita kulu varmaan tuhat jo pelkkään jännittämiseen. Hyvillä mielin palasin Kutaan ja kävästiin poikien kanssa vielä iltapäivällä surffailemassa.

Tiistain aamusurffi vedettiin porukalla kun tarkotus oli olla tunti vasta iltapäivällä. Lounalla saatiin lisäystä porukkaan kun Markus tuli. Olin kuullu jo etukäteen kaiken tärkeen tiedon kyseisestä herrasta: Vaalea, ei hikoile, ”osaa puhua naisille” (omistaa haaremin) ja osaa kaikki urheilulajit heti. Aika pian Markus ”Makmak” onnistuikin jo todistamaan kaiken puhutun todeksi :D

Surffitunti peruttiin iltapäivällä huonojen aaltojen takia (sopi mulle hyvin, olin tosi väsy…) ja käytettiin se aika Jarkon kanssa hieronnassa. Alko olemaan aivan käsittämättömässä jumissa melomisesta siellä aalloissa. Kun kädet oli murjottu niin lähettiin porukalla Discovery Mallille koko porukalla ja olin päättänyt ostaa kameran. No eihän se taas menny ihan niin kun saduissa. Sähköt katkes melkeenpä sisään kävellessä ja kun ne vihdoin tuli takasin niin eihän siellä korttimaksu toiminu. Oletin et tää on karmaa; mua ja sitä kameraa ei oo tarkotettu yhteen, enkä siks saanu ostettua sitä siltä epäilyttävän näköseltä viiksihepulta. Käveltiin ympäriinsä ja osteltiin vähän vaatteita. Sitten palattiin ilman kameraa takasin hostellille ja lähettiin syömään.

Keskiviikkona ja torstaina surffaustunti hoidettiin Kuta beachillä klo 7 aamulla ja sujukin ihan hyvin. Torstaina iltapäivällä käytiin Joonan kanssa hieronnassa, tän runnomisen jälkeen, mun kädet olikin aivan hillittömillä mustelmilla. (jalat nyt oli jo valmiiks kun olin kolhinu itteeni lautaan aaltojen mukana könytessä …) Ja itse asiassa on vieläkin :D Illalla ajeltiin skoottereilla, käytiin ostoksilla ja löysin kun löysinkin kameran. Parempi vielä kun ne mitä olin aiemmin kattellu! Jouduin käymään nostamassa rahat kameraan ja hetken olin 3,8 miljoonan rupian omistaja, oli aika reteetä kun oli nippu 50 000 rupian seteleitä lompakossa :D (Olympus Tough, 12 megapixeliä) Sillä pääsin räiskimään kuvia sitten seuraavilta päiviltä. Jeejee!

Liikenne Balilla on jotain jäätävää, ekojen päivien jälkeen en olis tienny kummalla puolella katua olis tarkotus ajaa, jos en sitä olis Lonely Planetista lukenu. Skoottereita on ihan älyttömästi ja ne onki varmaan kävelyn lisäks helpoin tapa kulkee. Toisekseen onhan ne paljon halvempia, kun autot ja vie vähemmän bensaa. Autolla kulku niillä ahtailla kujilla on aika kuumottavaa. Skootteriparkkeja löytyy kaikilta teiltä ja jopa kauppakeskuksesta, parhaas tapaukses parkissa oli vielä joku heppu auttamassa lähtemään liikenteen sekaan.

Iltasin käytiin lähes poikkeusetta jossain ravintolassa syömässä ja sitten hengailtiin joko terassilla tai mentiin suoraan nukkumaan. Näinpä siis meijän päiväjärjestys ei mitenkään kovin ihmeellinen ollu: aamupala, surffaamaan, lounas, surffaamaan, välipala, illallinen ja nukkumaan :D No sitäkin hauskempaa oli. Ei oo seurassa valittamista; jätkillä on käsittämätön mielikuvitus. Ilmeisesti kuitenki mut säästetettiin pahimmilta poikienjutuilta, ihan hyvä niin…

Perjantaina lähin surffitripille Seranganiin. Maisemat oli aika karut kuivakauden just loppuessa ja aika surullista oli, että maan peitti roskat. Biitsi oli kyllä upee, niin kun varmaan kaikki saaren biitsit. Veteen mentiin kivikosta ja piti ajottaa niin ettei aalto heittäny takaspäin kiviin. Melomista oli runsaasti ja ennen ekaa aaltoa joutukin ottamaan pienen hengähdystauon… :D Vaikka vettä oli alla aika runsaaasti niin kyllä vähän jännitti lähtee surffaileen kivien päällä. Aallot oli loistavat. Aika isot, mut tarpeeks hitaat mun makuun :D Kerkesin hyvin mukaan. Videointi epäonnistu auringon takia; oltiin kaukana ja kuvaaja ei nähny meitä. Harmi, koska oli varmaan mun osalta paras päivä. Poistulo hoidettiin helpommin, kun meno: bodysurffattiin jättiaaltojen kuohuilla suoraan rantahiekkaan, ainot neuvo oli ettei kannattanu jalkoja laittaa pohjaan merisiilien takia :D

Reissun jälkeen kun palailin hostellille, niin Niko oli pakannu rinkkansa ja lähti lounasaikaan kohti lentokenttää ja Intiaa. Iltapäivällä käytiin vielä vähän kikkailemassa laudoilla. Ilta alotettiin auringonlaskusta nauttiessa ja sitten mentiin syömään loppuporukalla vikaa kertaa ennen kun Jarkko ja Ollikin karkais takasin Bangkokiin.

Lauantaiaamun surffitunti oli Kutassa ja aallot oli mitä mainioimmat. Suht pienet, hitaat = todella helpot. (Vaikee napata, mut onneks ope tönäs vähän vauhtia :) ) Mun surffiopet oli kaikki about 150cm pitkiä, pienestä asti surffanneita ja kisoja käyneitä. Sen päivän omaopettaja, Sammy, intoutu kikkaileen jättikokosella (9’0) laudallaan. Eka se seiso päällään ja siitä vielä innostu surffaamaan samalla tyylillä. No eihän se siihen jääny vaan toinen ope Baron liitty seuraan ja ne vetäs yhen aallon molemmat päällään seisoen. Aalto loppu siihen et ne törmäs toisiinsa (harmi et siitä ei oo videoo, käsittämättömän hauskan näköstä!!) :D

Aamusurffi suju siis tosi jees ja iltapäivä ei sitten ollukaan niin hyvä… Se ei kuitenkaan haitannu, koska mielessä vilis jo illan bilesuunnitelmat! Pakkohan se oli kertaalleen testata yöelämä.

Aloteltiin hostellilla ja odotukset oli korkeella. Mäkin olin jaksanu laittautua (päätin näyttää kerran reissussa ees vähän naiselliselta :D). Kymmenen maissa kun alottelut oli aloteltu, lähettiin kohti ekan illan livemusamestaa. Matkalla mun korkokenkä hajos ja sinnittelin vähän matkaa, kunnes Matiakselle tuli niin paha olo, että halus lähtee takasin hostellille, mä liityin seuraan ja kävin vaihtaas kengät. No siinä kävellessä fiilikset laski ja palasin baariin synkissä meiningeissä. Yhen bissen jälkeen Henkka päätti et on sen aika poistua ja vaikka mun fiilis oli parempi jo, niin päätin lähtee samaa matkaa nukkuun. Polo, Joona ja Markus jäi sitkeesti jatkamaan ja aamulla saldona olikin 120 kuvaa railakkaasta illasta :D

Sunnuntai meni koomatessa. Heräsin puol seittemän ja en saanu enää nukuttuu siel kuumuudessa. Ysiltä meni hermot, herättelin pojat ja pakotin aamupalalle. Yritin houkutella porukkaa surffaamaan, mut eihän siitä mitään tullu. Seuraavat tunnit koomattiin Polon ja Henkan kans meijän huoneessa (Henkka oli evakossa kun Matias oli kipeenä :( ). Päivän kohokohta oli meijän huoneessa vieraillu Chipo ja mäkkärikäynti :)

Maanantaina oli edessä mun virallinen vikan surffitunnin trippi. Se toteutettiin Nusa Duaan, jossa oli tarkotus olla inhimilliset aallot. Noh, ei päästy ekaan tuntiin veteen kun meijän kuvaushepun piti lähtee autoilemaan johonkin. Meille jäi vahdittavaks kamera ja odoteltiin uutta kuvaajaa paikalle. Rannalla oli kilpikonnan pesiä ja pikkuset kilpikonnat oli lähteny pesästä liian aikasin. Pari paikallista pelasti niitä vedestä, kun ei ne vielä osannu uida. Päätettiin auttaa keräilyssä, vaikka kuulemma niitä ei sais sieltä vedestä pelastaa, koska niin evoluutio on asian tarkottanu. No eipä niitä pikkuraukkoja sinne voinu jättää hukkumaan :(

Lopulta kun kuvaaja saapu, lähettiin veteen ja aallot näytti hyviltä. Parin hyvän riden jälkeen alko olosuhteet muuttua ja low tide teki tuloaan. Niinpä, aallot muuttu isoiks + nopeiks ja kivipohja alko olemaan turhankin lähellä pintaa. Pari kertaa jouduin monsteriaaltoon pyörimään ja molemmilla kerroilla osuin pohjaan: eka vaan käsi ja tokalla kerralla osu polvi ja takaraivo… Sen jälkeen en enää uskaltautunu yrittämään ja vähän mun jälkeen palas ope ja Norjalainen Chris myös rantaan… siinä vaiheessa ei enää ollu yhtään paikallistakaan surffaamassa. Ope Baron oli pahoillaan ja sano, että nyt on olosuhteet liian vaaralliset olla siellä vedessä, et sitä jopa itteekin vähän pelotti siellä surffailla.

Iltapäivällä aallot Kutassa oli niin surkeet, etten saanu lainaks lautaa surffiklubilta, pelkäs mun ja laudan puolesta. Niinpä jouduin oottamaan mun finaalipäivään eli tiistaihin (olis ollu kiva päästä veteen kun jäi vähän huono maku aamusta…). Pojat osti rannalta puhallusputken, millä pysty ampumaan pikkunuolia. Henkka oli kesän ollu Balilla surffailemassa ja ihmetelly kuka niitä sieltä rannalta muka ostaa?! (rannalla kapusteltiin myös kelloja, aurinkolaseja, hierontaa, hattuja ja puukkoja). Kaupustelija pyys alun perin kapineesta 400 000 rupiaa (= about 30€), mut Polo sano et sillä ei oo kun 20 000 (alle kaks euroo). Noh, pienen väännön ja multa lainaamisen jälkeen se putki irtos 50 000 rupialla (3,5€) ja se herra sano olevansa vararikossa.

Ilta menikin puhallusputkee testaillessa (ammuttiin flipflopiin) ja pikkusen shoppaillessa. Käytiin syömässä Italialaisessa raflassa, sinne skoottereilla ajaessa sähköt katkes ja syötiin ilmastoimattomassa raflassa kynttilänvalossa :D Siinä hiki virtas. Aika romanttista.

Mun vika päivä eli tiistai ei suurista suunnitelmista huolimatta menny aivan putkeen… Tarkotuksena oli surffailla aamulla, kävästä syömässä ja siitä taas kahteen asti olla vedessä. Noh, hetken siellä vedessä olin ja aallot tuntu olevan aika kookkaita. Yhen aallon sain vedettyä ja ajauduin sitten niitten isojen aaltojen alle. Yritin sukeltaa jättimäisen aallon läpi ja eihän se onnistunu. Ajauduin sen päälle ja tipahdin sielä alas. Kun vihdoin pääsin sen pesukoneen jälkeen pintaan niin ilokseni huomasin et mun lauta oli menny siinä rytäkässä keskeltä poikki ja toinen puoli ajelehti parinkymmenen metrin päästä. Sinne mä jäin vielä muutamaan aaltoon pyörimään sen puolikkaani kanssa ja lopulta pääsin bodysurffaten kömpimään rantaan. Otin kamat kainaloon ja shokissa, pää maata hipoen laahustin klubille. Omistaja tietysti säikähti, mut totes että, hyvä et mulle ei käyny mitään. Kokoilin itteeni siinä vettä juoden varmaan puol tuntia. Yks niistä työntekijätyttösistä lähti pikasesesti itku silmässä poies, (omistajalla oli aikamoinen työ lohdutella…) siinäpä selvis sitten, että oli just saanu kuulla et sen poikaystävä oli kuollu edellisenä yönä :’( Tuntupa omat murheet aika pieniltä siinä vaiheessa. Selvisin siitä laudasta 20 eurolla ja säikähdyksellä.

Iltapäivän otin kuvia rannalta pojista ja kieltäydyin testailemasta muitten lautoja. Illemmalla lähettiin skoottereilla suhaamaan ja kierteleen vielä vikat paikat. Onneks olin tehny isoimman osan pakkauksesta iltapäivällä, koska eiköhän taas tullu sähkökatkos, joka kesti siihen asti kun mun lähdönhetki koitti ja pitempääkin. Pojat saatto taksille ja pikasten halien jälkeen maha täynnä perhosia matka kohti Sydneytä alkoi!

… BTW, jälleennäkeminen poikien kanssa siis odotteleepi Bangkokissa, johon saavun aikalailla kun niillä loppuupi lukukausi joulukuussa. Siistii!

Lentokentällä justiinsa, kun jonoon olin päässy (se ainot jono mitä koko kentällä oli, oli jetstarille…) tuli kuulutus ”Flight nro bla bla to Darwin is cancelled for the reason unknown.” Great, hienosti alko. No se jono sitten kestikin yli tunnin kun kaikille matkustajille etittiin uudet reitit (ei sillon illalla väsyneenä kyllä naurattanu yhtää…). Mulla kävi ihan hyvä tuuri, juoksin jonojen ohi suoraan koneeseen, joka lens Melbourneen. Lento kesti vajaa 5 timmaa ja vaihto Melbournessa oli tunnin verran. Surkeiden ohjeistusten jälkeen, löysin itteni väärästä paikasta. Olin menny vahingossa melkeen ulos ja hakemassa just rinkkaa, kun sain tietää et mun rinkka erityisjärjestelyn takia meneekin suoraan Sydneyyn. Niinpä yks mukava kentällä töissä oleva rouva vei mut takasin lähtöpisteeseen ja selitteli mun puolesta miks olin menny passintarkastukset jo… No lopulta kerkesin justiinsa koneeseen ja se olikin varattu vaan niille ketkä oli missannu lennon Denpasarissa. Näin ollen tilaa oli vaikka muille jakaa =)

Tunnin lennon jälkeen oli perillä Sydneyssä (keskiviikkona) muutaman tunnin aikasemmin kun alun perin oli tarkotus. Ellu ja Dave oli vastassa ja mentiin moikkaamaan aussivanhempia Steveä ja Madeleineä (ja Birdie-papukaijaa ja Clio-kissaa). Mun Madille ostama aaltomaljakkokin oli, ihme ja kumma,vielä ehjä.

Iltapäivä vietettiin rannalla ja illalla mentiin syömään thairuokaa Daven, Ellun, Nellin, Carolin, Adamin, Steven ja Madeleinen kanssa. Ihana nähä kaikki taas!!

Torstaina käytiin pesemässä pyykit, shoppailemassa ja illalla tehtiin burgereita Madin ja Steven luona. Nam. Yritin siirtää kuvia uudelta kameraltani Ellun koneelle, joka osottautukin aika turhaks koska sen muistikortin oli vallottanu troijalainen. Niinpä kipastiin tietokoneliikkeeseen puhdistuttamaan saasteet, että joskus saan lisättyy vähän kuviakin reissusta. Perjantaina otettiin vähän aurinkoo ja illalla lähettiin tuulettumaan Sydneyn yöhön. Ilta loppu tosin keskiyöllä kun Davelle tuli vähän ”väsy”.

Launtai meni nukkuessa ja arskaa ottaessa. Illalla käväsin moikkaamassa Rossia ja Michaelia, joihin tutustuin ensimmäisinä viime vuonna kun Ellun kanssa tänne tultiin. Sovittiin että vois lähtee ens viikolla istuskelee paremmalla aikaa kun Toddillakin on aikaa, jee jee. Michael lupas lähtee viikon päästä about surffailee kun vedet ees vähän olis lämpösemmät. Tällä hetkellä siis n. 15 astetta. Jääääätävää! … ja Sadetta on vaan luvassa seuraaviks päiviks.

Näin sitä sunnuntaina täällä sitten on ollu myrsky, käytiin hakemassa mun tänne jättämät tavarat varastosta (btw, niitä on aika paljon…) ja niitten selvityksessä ja leffoja katellessa taitaa mennä loppuilta kun Dave ja Ellu on töissä.

Eli täälläpä ei sen kummosempaa :) Samasta lähti kun mihin keväällä jäi!

Lööööv: Laura